armias ole suojani... laulettiin asken iltahartaudessa. Aurinko tipahti taivaalta tanaankin tasmallisesti kello puoli seitseman, se tekee uneliaaksi kun on tottunut valoisiin oihin... tai voi se johtua helteisesta ja puuhakkaasta paivastakin. Aamulla me Annet jaimme lahetyskeskusken muurien sisapuolelle muiden lahtiessa hurvittelemaan (he kertonevat itse kokemuksistaan) tanaan paasi heti kayttamaan lahjojaan, maalattiin laulunsanoja isoille lakanoille, joista yleisomme voi ymmartaa mita me oikein yritamme mongertaa. Samoin sain kayttaa ammattitaitoani: korjasin teltan, jossa meidan on ehka majoituttava tulevina paivina. Olemme siis huomenna lahdossa Sambesiin (kaupunki Lansi-Sambiassa Sambesi-joen varrella, voitte kuikistaa karttaa :) ja palaamme internetin ja kannykoiden kantoalueelle tiistaina. siihen saakka vaikenemme, mutta rukoilkaa puolestamme - paljon! Sairastumisriski on suurempi, ja tulee paljon kohtaamisia, pyydamme varjelusta ja etta Sana voisi koskettaa. muistamme Jesaja 55:sta "niin kuin sade ja lumi kastelevat maan ja antavat kasvun, niin ei myoskaan Herran Sana tyhjana palaa vaan tayttaa sen tehtavan mita varten se on lahetetty." Paivan kohokohta oli lapsilauma, joka keraantyi katsomaan meita pysahdyttyamme eraalle asuma-alueelle syrjaisella kadulla. Kattelin paria heista - ja lopulta kaikki kurottivat tumman katensa koskeakseen kalpeaa kattani. Samoin saimme tehtavaksi leipoa ehtoollisleipia seurakunnille vietaviksi, reseptiin sisaltyi mm. maitoa ja hunajaa. Jotenkin mieleen tuli luvattu maa, jossa Herra lupasi kansalleen juuri maitoa ja hunajaa. Saman maan me saamme omistaa murtaessamme siunattua leipaa, jossa on Herramme itse.

Siunausta,

Anne ar